Hyppää sisältöön

Kustannus-hyötyanalyysi


Kustannus-hyötyanalyysi on päätöksentekoa tukeva työväline, jonka avulla viranomainen voi arvioida käyttöönoton hyötyjä ja kustannuksia. Analyysissä viranomainen vertaa nykyisien asiointipalveluiden tarjoamaa asiakas- ja viranomaishyötyä Luvat ja valvonta -palvelun tarjoamiin mahdollisuuksiin ja vertaa muutoksesta syntyviä kustannuksiä näihin hyötyihin. 

Hyötyjä osalta tarkastelussa tulee ottaa huomioon

  • asiakkaan toiminnan saama hyöty (eri viranomaisten asioinnit ja tilannekuva yhdestä luukusta koko prosessin ajan, palvelun sähköinen viranomaisohjaus)
  • Viranomaisen saama hyöty (mm. sähköinen asiointi, yhteinen tilannekuva, asiakasviestintä suoraan palvelun kautta, asiointikohtaiset sähköiset toiminnallisuudet, prosessien läpinäkyvyys ja kehitysmahdollisuudet)

Kustannusten arvioinnissa tulee hyödyntää hallintamallia (mm. palvelun kustannukset – palvelun on tällä hetkellä viranomaisille ja asiakkaille maksuton) ja tietoja viranomaisen omien asiointipalveluiden tai -järjestelmien kehityksen- ja ylläpidon muutoksen aiheuttamista kustannuksista.

On hyvä huomioida, että syvällisen analyysin tekeminen vaatii tutkimusta, ja että arviointi perustuu ennustamiseen. Analyysistä kannattaa tehdä myös vaihtoehtoisia versioita, eli skenaarioita. Näitä mm. ovat erilaiset hyötymallit ja liitosvaihtoehtojen vertailu.

Viranomaisen kannattaa hyödyntää omaa kustannus-hyötyanalyysiään, mikäli sellainen on käytössä.

Milloin kustannus-hyötyanalyysi laaditaan?

Viranomainen laatii kustannus-hyötyanalyysin silloin, kun se harkitsee palvelukerrokseen liittymistä. Kustannus-hyötyanalyysiä on suositeltavaa päivittää myös päätöksen jälkeen, kun liittymisprosessi käynnistyy ja tiedot tarkentuvat. Lisäksi analyysiin on suositeltavaa palata palvelukerrokseen liittymisen jälkeen, jolloin voidaan arvioida todellisia hyötyjä ja kustannuksia.

Kuka kustannus-hyötyanalyysin laatii?

Kustannus-hyötyanalyysin laatii se taho, joka viranomaisen organisaatiossa osallistuu päätöksentekoon, ja jolla on pääsy tarvittaviin taustatietoihin. Laatija voi olla esimerkiksi projektipäällikkö tai johdon edustaja.