Seminaari 10.5.2019 – Marina Congress Center
Tämä seminaarisivusto on arkistoitu eikä sen liitemateriaali täytä saavutettavuusvaatimuksia.
Helsingin Marina Congress Centeriin kokoontui toukokuisena perjantaina runsaslukuinen ja kiinnostunut yleisö. Luvat ja valvonta -seminaarin tavoitteena oli kartoittaa hankkeen nykytilannetta, avata tähän hetkeen johtaneita polkuja ja kääntää katse jo tuleviin vaiheisiin. Tapahtuman juontaja, toimittaja Jussi-Pekka Rantanen pohjusti päivän teemoja ennen työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Petri Peltosen videotervehdystä.
ALIVALTIOSIHTEERI PELTONEN KANNUSTI KESKUSTELUUN JA KONKREETTISIIN TEKOIHIN
– Olemme edistämässä montaa hyvää, sujuvan hallinnon päämäärää. Työnsä päättäneen Sipilän hallituksen ohjelmassa digitaalinen julkinen hallinto ja sen uudistaminen ovat yksi kärkihankekokonaisuus. Siinä on tehty paljon töitä neljän vuoden aikana, Peltonen taustoitti.
Suomi on Peltosen mukaan tänä päivänä monella tapaa edelläkävijä. Julkisen hallinnon digitalisaatio on monissa kansainvälisissä arvioissa varsin edistynyttä.
– Vahvuutemme on, että hallinto, kansalaiset ja yritykset ovat varsin kykeneviä sähköisiin palveluihin. Myös asiakaskunnan odotukset ovat entistä korkeammalla. Lähtökohta on varsin hyvä ja olemme ylpeitä siitä, Peltonen sanoi.
YLI HALLINNON JA ORGANISAATIOIDEN RAJA-AITOJEN
Tyytyminen nykyiseen olotilaan ei kuitenkaan ole se tapa, jolla asioita viedään eteenpäin. Lisähaasteen tuo valtionhallinnon siiloutuminen.
– Jokaisella hallinnonalalla tai virastolla on tyypillisesti oma sähköinen alustansa ja toimintamallinsa, joka monesti rakentuu kyseisen toimijan prosesseille ja toimintatavoille, Peltonen arvioi.
Asiakkaan näkökulmasta hallinnon digitalisointi näyttää kankealta, oli kyse sitten kansalaisesta eri elämänvaiheissaan tai yrityksestä. Asiointi hoidetaan erityyppisissä sähköisissä putkissa, jotka eivät muodosta sujuvaa kokonaisuutta.
– Juuri tähän haasteeseen Luvat ja valvonta -hanke on tarttunut. Hankkeessa pyritään luomaan mahdollisimman asiakaslähtöisiä, saumattomia palvelukokonaisuuksia, jotka tuovat aidon palvelukokemuksen, lisäarvoa ja asiakastyytyväisyyttä, Peltonen korosti.
Toimivat tekniset ratkaisut ovat jo olemassa tähän hallinnon todelliseen digiloikkaan. Mutta uusien palvelualustojen suunnittelu yhdessä, hallinnonalat yhteen sovittaen ei ole aina helppoa.
DIGILOIKKA PONNISTAA YHDEN LUUKUN PERIAATTEESTA
Luvat ja valvonta -hankkeessa on mukana kattava joukko tekijöitä: viisi keskeistä ministeriötä, virastoja, sekä kunnat ja kaupungit. Yhteistyössä on rakennettu digitaalista palvelualustaa, jossa tieto liikkuu tehokkaasti palveluprosessien välillä ja jossa hallinnonalojen väliset raja-aidat eivät näyttäydy asiakkaalle.
– Kattava palvelukyky ja -kokonaisuus ovat peruslähtökohtia digiloikan seuraavalle vaiheelle, jossa digitaalinen yhden luukun periaate saadaan aidosti toteutumaan, Peltonen summasi.
Peltonen painotti, että jos valtio ja julkinen hallinto eivät kykene kehittymään, Suomen nykyinen edelläkävijyys hupenee hyvin nopeasti.
RATKAISUT OSAKSI KÄYTÄNNÖN TYÖTÄ
Luvat ja valvonta -hankkeessa on tehty paljon töitä. Kolmen vuoden ponnistelun jälkeen ensimmäiset palvelualustat ja -konseptit on saatettu käyttöön.
– Yhteisen katseemme pitää olla jatkossa siinä, miten viemme yhdessä kehitetyn palvelualustan mahdollisimman tehokkaasti ja monipuolisesti käyttöön. Ilman kaikkien julkisten toimijoiden vahvaa sitoutumista tämä ponnistus ei saa aikaan sitä tulosta, jota Luvat ja valvonta -hankkeelta odotetaan.
Peltonen päätti tervehdyksensä kannustamalla hankkeen osapuolia kohti yhteistä tahtotilaa: viedä Luvat ja valvonta -hankkeen digitaaliset ratkaisut käytännön työhön ja varmistaa hankkeen päämäärien toteutuminen.
– Olemme tilanteessa, jossa rakennamme palvelukyvykkyyttä. Tämä tuo hallintoon tehokkuutta ja nykyaikaista palvelukokemusta, jota myös tuleva hallitus tulee meiltä kaikilta odottamaan.
KATSO ALIVALTIOSIHTEERI PETRI PELTOSEN VIDEOTERVEHDYS:
KATSO MYÖS YHTEENVETO SEMINAARIN ANNISTA: